Käyt­tö­pää­oma on rahaa, jol­la mak­se­taan yri­tyk­sen menot ennen kuin asiak­kail­ta on saa­tu rahat yri­tyk­sen kas­saan. Käyt­tö­pää­oman rahoit­ta­mi­nen on monen nopeas­ti kas­va­van yri­tyk­sen haas­te. Se saat­taa aiheut­taa ylit­se­pää­se­mät­tö­miä­kin ongel­mia yri­tyk­sen toi­min­nan alku­vai­hees­sa, jos lii­ke­vaih­to läh­tee nope­aan kas­vuun. Tänä päi­vä­nä osta­jat vaa­ti­vat pitem­piä mak­suai­ko­ja, tava­ran­toi­mit­ta­jat puo­les­taan halua­vat rahan­sa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, usein ennen kuin asiak­kaat ovat mak­sa­neet omat las­kun­sa. Lisäk­si tava­rat täy­tyy toi­mit­taa nopeas­ti asiak­kail­le, jot­ka eivät halua pitää suu­ria varas­to­ja. Tämä kaik­ki aiheut­taa pai­nei­ta käyt­tö­pää­oman riit­tä­vyy­del­le ja rahoi­tuk­sel­le.

Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten rahoi­tus on edel­leen hyvin pank­ki­si­don­nais­ta

Perin­tei­ses­ti suo­ma­lai­set yri­tyk­set ovat hoi­ta­neet rahoi­tuk­sen­sa pank­kien kaut­ta. Suo­men Yrit­tä­jien Pk-yri­tys­ba­ro­met­rin mukaan 69 % Pk-yri­tys­ten ulkoi­ses­ta rahoi­tuk­ses­ta on otet­tu pan­kis­ta. Finans­si­krii­sin jäl­keen myös suur­ten yri­tys­ten rahoi­tus oli voi­mak­kaas­ti pank­ki­ve­tois­ta, mut­ta vii­me vuo­si­na ne ovat pys­ty­neet moni­puo­lis­ta­maan rahoi­tus­ra­ken­net­taan. Useat suu­ret yri­tyk­set hank­ki­vat rahoi­tus­ta yri­tys­to­dis­tus­oh­jel­mil­la tai jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­noil­la. Suu­ri osa yri­tys­ten pank­ki­ra­hoi­tuk­ses­ta on ns. asset based len­din­giä eli rahoi­tuk­sen vakuu­te­na käy­te­tään yri­tyk­sen omai­suut­ta, esi­mer­kik­si toi­mi­ti­lo­ja, konei­ta, yri­tys­kiin­ni­tyk­siä tms. Vii­me vuo­si­na myyn­ti­saa­ta­vien käyt­tö rahoi­tuk­sen vakuu­te­na on yleis­ty­nyt. Tämä on luon­nol­lis­ta­kin, muo­dos­ta­vat­han ne kes­ki­mää­rin 40 % yri­tyk­sen tasees­ta.

Mitä mah­dol­li­suuk­sia yri­tyk­sil­lä on saa­da käyt­tö­pää­oman rahoi­tus­ta?

Maa­il­man ylei­sin käyt­tö­pää­oman rahoi­tuk­seen käy­tet­ty kei­no lie­nee luo­tol­li­nen (shekki)tili. Se on toi­mi­nut käyt­tö­pää­oman tar­peen tasaa­ja­na jo vuo­si­kym­me­niä. Yri­tyk­sen tilan­tees­ta riip­puen luo­tol­li­sen tiliin on tar­vit­tu jon­kin­lai­nen vakuus tai takaus.

Jos mie­ti­tään myyn­ti­saa­ta­va­ra­hoi­tus­ta käyt­tö­pää­oman läh­tee­nä, niin tuot­teet voi­daan jakaa seu­raa­viin pää­ryh­miin:

  • fac­to­ring (tun­ne­taan myös nimel­lä invoice discoun­ting)
  • saa­ta­vien myyn­ti
  • saa­ta­vien arvo­pa­pe­ris­ta­mi­nen (ABS; Asset Bac­ked Secu­ri­ti­sa­tion)
  • uudet dis­rup­tii­vi­set jär­jes­te­lyt (Fin­Tech)

Myyn­ti­saa­ta­via voi­daan tie­tys­ti käyt­tää esi­mer­kik­si em. luo­tol­li­sen tilin tai taval­li­sen pank­ki­lai­nan vakuu­te­na. Myyn­ti­saa­ta­vien vakuusar­voa voi­daan nos­taa luot­to­va­kuu­tus­ta käyt­tä­mäl­lä. Täl­löin lai­na­nan­ta­ja voi olla var­ma, että myyn­ti­saa­ta­vien vakuusar­vo on vähin­tään 90 % kir­jan­pi­toar­vos­ta, jos vakuu­tus kor­vaa 90 % luot­to­tap­piois­ta.

Fac­to­ring

Fac­to­ring on pank­ki­lai­nan jäl­keen van­hin myyn­ti­saa­ta­va­ra­hoi­tuk­sen väli­ne ja ehkä myös eni­ten käy­tet­ty. Viral­li­sia tilas­to­ja täs­tä ei ole. Fac­to­rin­gil­la on usei­ta eri­lai­sia nimiä pal­ve­lun­tar­joa­jas­ta riip­puen. Fac­to­ring-nimen käyt­töä pyri­tään vält­tä­mään ehkä sen takia, että vie­lä kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten fac­to­rin­gia pidet­tiin hei­kos­ti menes­ty­vien yri­tys­ten vii­mei­se­nä (kal­lii­na) kei­no­na saa­da ulko­puo­lis­ta rahoi­tus­ta. Sen mai­ne ja ehdot ovat kui­ten­kin sel­väs­ti paran­tu­neet ja nyky­ään jopa pörs­siyh­tiöt käyt­tä­vät fac­to­rin­gia rahoi­tus­tar­pei­den tasaa­mi­seen.

Fac­to­rin­gis­sa yri­tys ja rahoit­ta­ja (pank­ki tai muu rahoi­tus­lai­tos) sol­mi­vat rahoi­tus­so­pi­muk­sen, jon­ka mukaan yri­tys siir­tää myyn­ti­saa­ta­van­sa rahoit­ta­jal­le tämän myön­tä­män limii­tin vakuu­dek­si. Yri­tys saa 70–80 % myyn­ti­las­kuis­taan kas­saan heti tai vii­meis­tään parin pank­ki­päi­vän sisäl­lä las­ku­tuk­ses­ta. Yri­tyk­sen asia­kas mak­saa las­kun myön­ne­tyn mak­sua­jan kulut­tua erä­päi­vä­nä rahoit­ta­jan tilil­le, jol­loin rahoit­ta­ja tilit­tää myös lop­puo­san myyn­ti­saa­ta­vis­ta, vähen­net­ty­nä koroil­la ja rahoi­tus­palk­kiol­la. Yleen­sä myyn­ti­saa­ta­vat riit­tä­vät luo­ton vakuu­dek­si eikä muu­ta reaa­li­va­kuut­ta tar­vi­ta. Fac­to­ring sopii sekä koti­mais­ten että vien­ti­saa­ta­vien rahoit­ta­mi­seen. Rahoit­ta­jien peri­mät kor­ko, rahoi­tus­palk­kiot ja käsit­te­ly­mak­sut vaih­te­le­vat hyvin pal­jon asia­kas­yri­tyk­sen talou­del­li­sen ase­man, lii­ke­toi­min­nan, rahoi­tet­ta­vien las­ku­jen suu­ruu­den ja kap­pa­le­mää­rän mukaan. Jos osta­ja ei sit­ten mak­sa­kaan las­kua erä­päi­vä­nä, niin saa­ta­va palau­tuu myy­jäy­ri­tyk­sel­le, joka jou­tuu palaut­ta­maan saa­man­sa rahat rahoit­ta­jal­le (recour­se fac­to­ring).

Fac­to­rin­giin voi­daan liit­tää myös eri­lai­sia hal­lin­nol­li­sia pal­ve­lu­ja kuten res­kont­ran­hoi­to, mak­su­muis­tu­tus­ten lähet­tä­mi­nen, perin­tä, jopa koko las­ku­tus voi­daan siir­tää rahoit­ta­jan vas­tuul­le. Fac­to­rin­gin hyvä puo­li on, että rahoi­tus ei vaa­di reaa­li­va­kuut­ta ja yri­tys voi halu­tes­saan siir­tää myös myyn­ti­saa­ta­vien hal­lin­noin­nin ulko­puo­li­sel­le pal­ve­lun­tar­joa­jal­le. Heik­kou­te­na on ehkä, että se on yleen­sä suh­teel­li­sen kal­lis­ta, yleen­sä kal­liim­paa kuin pank­ki­lai­na, ja luot­to­ris­ki jää kui­ten­kin myy­jäy­ri­tyk­sel­le. Eräät rahoit­ta­jat tar­joa­vat myös mah­dol­li­suut­ta liit­tää luot­to­va­kuu­tus fac­to­ring-pal­ve­luun, jol­loin myös luot­to­ris­ki osta­jas­ta siir­tyy joko koko­naan tai pää­osin (esim. 90 %) pois myy­jäy­ri­tyk­sel­tä.

Saa­ta­vien myyn­ti

Saa­ta­vien myyn­ti ero­aa fac­to­rin­gis­ta sii­nä, että nimen­sä mukai­ses­ti myyn­ti­saa­ta­vat myy­dään rahoit­ta­jal­le ilman takau­tu­mi­soi­keut­ta, jol­loin myy­dyt saa­ta­vat pois­tu­vat myy­jäy­ri­tyk­sen kir­jan­pi­dos­ta. Rahoit­ta­ja mak­saa koko myyn­ti­las­kun sum­man heti tai vii­meis­tään parin pank­ki­päi­vän sisäl­lä myy­jän tilil­le. Sum­mas­ta vähen­ne­tään rahoituskulut/provisio, jon­ka suu­ruus vaih­te­lee tapaus­koh­tai­ses­ti. Sii­hen vai­kut­ta­vat asiak­kai­den luottokelpoisuus/luottoriski, lii­ke­vaih­to, mak­sueh­dot, las­ku­jen kap­pa­le­mää­rä jne. Saa­ta­vien myyn­ti voi kos­kea joko yksit­täis­tä las­kua tai koko myyn­ti­saa­ta­va­kan­taa tai jotain sil­tä välil­tä. Pal­ve­lu­jen tar­joa­jat ovat nyky­ään hyvin jous­ta­via. Täl­lä voi hakea apua yllät­tä­viin lyhy­tai­kai­siin likvi­di­teet­tion­gel­miin tai hakea pit­kä­ai­kais­ta rahoi­tus­ta esi­mer­kik­si, jos asiak­kail­le myön­net­tä­vät mak­sua­jat ovat hyvin pit­kiä. Rahoit­ta­jat edel­lyt­tä­vät kui­ten­kin, että osta­jat ovat luot­to­kel­poi­sia ja saa­ta­vat rii­dat­to­mia. Täl­lä voi olla myös yllät­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Jos myy­jäy­ri­tys myy rahoit­ta­jal­le kaik­ki saa­ta­vat hyvil­tä mak­sa­jil­ta, omaan tasee­seen jää­vät ehkä vain ne hitaat mak­sa­jat, jois­ta voi tul­la nii­tä luot­to­tap­pioi­ta. Yksi haas­te saa­ta­vien myyn­nis­sä on tapa, jol­la saa­ta­vat siir­re­tään rahoit­ta­jan jär­jes­tel­mään, var­sin­kin jos las­ku­ja on kap­pa­le­mää­räi­ses­ti pal­jon. Tämä voi tapah­tua manu­aa­li­ses­ti las­ku ker­ral­laan tai auto­maat­ti­ses­ti rahoit­ta­jan käyt­tö­liit­ty­män avul­la. Yksit­täis­ten las­ku­jen myyn­ti on help­poa, mut­ta jos puhu­taan isois­ta mää­ris­tä, kan­nat­taa sel­vit­tää jo etu­kä­teen las­ku­jen siir­to­kus­tan­nuk­set.

Kun saa­ta­va on myy­ty rahoit­ta­jal­le, vas­tuu saa­ta­van kotiut­ta­mi­ses­ta siir­tyy myös rahoit­ta­jal­le eli hän hoi­taa mak­su­muis­tu­tuk­set ja vapaa­eh­toi­sen ja oikeu­del­li­sen perin­nän. Hyvä­nä puo­le­na täs­sä on vai­vat­to­muus: myy­jä saa lähes koko myyn­ti­las­kun sum­man heti tilil­le ja voi peri­aat­tees­sa unoh­taa saa­ta­van sen jäl­keen, kun myös luot­to­ris­ki siir­tyy rahoit­ta­jal­le. Toi­saal­ta samal­la myy­jä menet­tää tie­tys­sä mää­rin myös asia­kas­suh­teen hal­lin­nan, mikä­li osta­jal­la tulee ongel­mia las­kun mak­sa­mi­ses­sa erä­päi­vä­nä.

Yksi hyö­ty saa­ta­vien myyn­nis­sä pois yri­tyk­sen tasees­ta on myös tun­nus­lu­ku­jen para­ne­mi­nen. Myyn­nis­tä saa­ta­vat rahat voi­daan käyt­tää vel­ko­jen mak­suun. Tun­nus­lu­ku­jen para­ne­mi­nen voi taas vai­kut­taa muun rahoi­tuk­sen saa­ta­vuu­teen ja ehtoi­hin.

Yleen­sä rahoit­ta­jat eivät halua kan­taa osta­jiin liit­ty­vää luot­to­ris­kiä itse, vaan siir­tä­vät sen luot­to­va­kuu­tuk­sel­la vakuu­tus­yh­tiöl­le. Jos myy­jäy­ri­tyk­sel­lä on oma luot­to­va­kuu­tus, niin tätä vakuu­tus­ta voi­daan käyt­tää kat­ta­maan myös myy­dyt saa­ta­vat. Vakuu­tuk­seen teh­dään ns. kor­vauk­sen­saan­tioi­keu­den siir­to eli myy­ty­jen las­ku­jen osal­ta vahin­ko­ta­pauk­ses­sa vakuu­tus­yh­tiö mak­saa­kin kor­vauk­sen rahoit­ta­jal­le eikä myy­jäy­ri­tyk­sel­le.

Saa­ta­vien arvo­pa­pe­ris­ta­mi­nen

Saa­ta­vien arvo­pa­pe­ris­ta­mi­nen, englan­nik­si Asset Bac­ked Secu­ri­sa­tion (ABS) on suur­ten yri­tys­ten käyt­tä­mä ”saa­ta­vien myyn­ti­me­ne­tel­mä”. Sen käyt­tö on ylei­sin­tä Yhdys­val­lois­sa, mut­ta sitä on har­joi­tet­tu ja har­joi­te­taan myös Suo­mes­sa. Vuo­den 2008 finans­si­krii­sin jäl­keen uusien arvo­pa­pe­ris­ta­mis­oh­jel­mien luo­mi­nen lop­pui muu­ta­man vuo­den ajak­si lähes koko­naan, kos­ka jäl­ki­ra­hoi­tus­mark­ki­nat kato­si­vat alta.

Saa­ta­vien arvo­pa­pe­ris­ta­mis­jär­jes­te­lyis­sä perus­te­taan eril­li­nen yhtiö SPV (Special Pur­po­se Vehicle), joka ostaa myy­jäy­ri­tyk­sen myyn­ti­saa­ta­vat, yleen­sä juok­se­vas­ti. Tämä SPV rahoit­taa saa­ta­vien ostot las­ke­mal­la liik­keel­le jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja joko ylei­sil­le mark­ki­noil­le tai vali­koi­duil­le sijoit­ta­jil­le ns. Pri­va­te Place­men­ti­nä. Jär­jes­te­lyyn yhdis­te­tään poik­keuk­set­ta luot­to­va­kuu­tus, jol­la SPV kat­taa luot­to­ris­kit. Täl­löin SPV:n osa­ke­pää­oma voi olla pie­nem­pi kos­ka suu­rin osa luot­to­ris­kis­tä on siir­ret­ty vakuu­tus­yh­tiön tasee­seen. SPV voi­daan perus­taa erik­seen jokais­ta arvo­pa­pe­ris­ta­mis­oh­jel­maa var­ten tai voi­daan ostaa osuus pan­kin val­miis­ta SPV-yhtiös­tä.

Dis­rup­tii­vi­set jär­jes­te­lyt (Fin­Tech)

Vii­mei­se­nä haluan mai­ni­ta uudet dis­rup­tii­vi­set jär­jes­te­lyt, joi­ta uudet Fin­Tech-yri­tyk­set tar­joa­vat. Yksi hyvä esi­merk­ki on suo­ma­lais­läh­töi­nen Arex. Se tar­jo­aa myy­jäy­ri­tyk­sil­le mark­ki­na­pai­kan, jos­sa he voi­vat pyy­tää sijoit­ta­jil­ta tar­jouk­sia myyn­ti­las­kuis­taan. Pal­ve­lun kaut­ta Pk-yri­tyk­set voi­vat myy­dä yksit­täi­siä las­ku­jaan halua­mal­laan hin­nal­la, mikä­li vain löy­tä­vät sijoit­ta­jan, joka halu­aa ostaa täl­lä hin­nal­la. Arex tar­jo­aa alus­tan, jon­ka avul­la tämä kaup­pa voi­daan hoi­taa. Täl­lai­sia uusia toi­mi­joi­ta, jot­ka tar­joa­vat uuden­lai­sia lähes­ty­mis­ta­po­ja, on var­mas­ti tulos­sa vie­lä lisää. Pöhi­nää täl­lä alu­eel­la kyl­lä riit­tää.

Finn­risk Oy on vakuu­tus­yh­tiöis­tä riip­pu­ma­ton ja puo­lu­ee­ton vakuu­tus­ten välit­tä­jä ja asian­tun­ti­ja. Olem­me ainoa Suo­mes­sa toi­mi­va luot­to- ja takaus­va­kuu­tuk­siin sekä luo­ton­hal­lin­nan kehit­tä­mi­seen eri­kois­tu­nut mekla­riyh­tiö. Yri­tyk­se­nä Finn­risk Oy on uusi, mut­ta hen­ki­lö­kun­tam­me omaa yli 30 vuo­den koke­muk­sen luot­to- ja takaus­va­kuu­tus­ten hoi­ta­mi­ses­ta eri vakuu­tus­yh­tiöis­sä ja vakuu­tus­mekla­ri­na.